24. maaliskuuta 2013

Ystävälle

Hei!

Nyt nämäkin saa jo julkaista :-).  Hyvällä ystävälläni  ja blgikaverillani oli juhlapäivä ja siihenhän piti valmistautua huolella :-).  Ajattelin jo kauan sitten, että teen koristeelliset rannekkeet alpakka-langasta, mutta sitten löysin netistä ihanien kirjolapasten ohjeen, johon löytyi kotoa jo kahta lankaa valmiiksi, joten kaupasta tarvitsi enää yhtä. No, ostin sen ja ei kun töihin. Mutta kuinkas ollakaan, lapasesta tuli aivan järkyttävän suuri!  No, ei kun purkamaan ja muuttamaan kuviota pienemmälle silmukkamäärälle.  Kotoa ei löytynyt pieniruutuista paperia, joten kirjakauppaan mars. Sieltä sitä löytyi, joten sain suunniteltua kuvion uudestaan pienemmälle silmukkamäärälle sopivaksi.  Ja tässä tulos.  Kuvio (lähinnä nuo kukat) eivät toimineet pienemmällä silmukkamäärällä, joten ei kun purkamaan.


Plarasin kotona lapasohjeita ja löysinkin toisen kivan ohjeen. (Pearl chain mittens, löytyy Ravelrystä.) Tosin siihen ei löytynyt kotoa juuri tämän ystävän värimaailmaan sopivaa lankaa, joten ei kun uudestaan lankakauppaan.  Neitokaiset odottivat autossa (sakkopaikalla) sen aikaa jun juoksin Titityyhyn, josta löytyikin onneksi nopeasti juuri sopivaa lankaa!  Kotona tuskailin miehelle, että jos näistä ei nyt tule hyvät, niin minä luovutan ja ostan lahjaksi suklaata.  Mutta onneksi silmukkamäärä tuntui tällä kertaa täsmäävän omaan käsialaan ja sain ensimmäisen lapasen valmiiksi juuri ennen työmatkalle lähtöä.  Lopputulos oli tosin ennen höyryttämistä aika... no... kupruileva. Mutta täytyy sanoa, että jämäkkä höyrytys sai ihmeitä aikaan ja lopputulos oli ihan mukiinmenevä.  Mitä nyt peukalo meni uusiksi, kun siitä tuli ensin liian pieni, mutta korjaustöiden jälkeen lapanen tuntui hyvältä.  Aika vain alkoi käydä vähiin, mutta toinen lapanen valmistui työmatkalla junassa ja pääsi kotona heti samanmoiseen höyrykäsittelyyn. Olin tehnyt ensimmäisen lapasen vissiin vähän kireänä, kun on selvästi toista pienempi, mutta siitä en enää jaksanut välittää... Ajatushan on tärkein, eikö?  Lopputulos on tässä:







Valkoinen lanka on muistaakseni Regiaa ja tuo monivärinen Cascaden käsinvärjättyä Heritage-lankaa, 75 % merino superwash ja 25 % nylon. Molemmat paksuudeltaan kutakuinkin 100 g = 400 m. Puikot 2,5 mm. Silmukoita 12 per puikko. Ohjeista poiketen tein lapasiin käännetyn reunuksen ja kiilapeukalon.

Koska lanka oli minusta niin tämän ystävän värimaailmaan sopivaa, niin pitihän siitä vielä jotain muutakin tehdä...  Niinpä virkkasin siitä vielä helmet. Koukku oli 2,5 mm ja helmien sisällä on massapallot.  Sitten vain valkoista vaijeria ja helmien molemmin puolin kalotti- ja kiinnityshelmet.  






Helmiä jäi vähän yli, joten tein niistä vielä heijastimen, johon käytin kierrätysheijastinta ja puuhelmiä.




                                                 Onnea ja lämmin halaus, Kristiina K.!!!


3 kommenttia:

  1. Minulla on ollut nuo samaiset lapaset jo kauan To do-listalla. Ihana nähdä ne valmiina. Aivan ihanan lahjan olit tehnyt! Kauniit värit <3 Ja onnittelut sankarille :)

    VastaaPoista
  2. Sinäpä löysit tänne nopeasti! Tässä vielä muokkailin ja vaihtelin kuvia, mutta nyt on valmis. Juu tuo on ihan kiva kuvio. Mietin vain että ensi kerran voisin muokata kuviota niin, että pallot ovat irti toisistaan. Eli vaakasuorassa niiden välissä olisi kaksi valkoista silmukkaa ja pystysuunnassa olisi yksi täysin valkoinen rivi. Mutta ovat toki nätit noinkin.

    VastaaPoista
  3. Kiitos vierailusta Enyan Willassa. Tulin saman tien vastavierailulle. Nuo helmilapaset ovat kauniit; olen itsekin neulonut ne useamman kerran eri värivariaatioilla. Jään seuraamaan aikaansaannoksiasi! t. Enya

    VastaaPoista